torstai 27. helmikuuta 2014

Sairas, sairaampi, sairain.

Viimeinen viikko, varsinkin viimeiset viisi päivää, on kulunut väliaikaisesti luokseni muuttaneiden Liinan ja Vincentin seurassa tiukasti sängynpohjalle käpertyneenä. Mystinen viisi (kyllä, VIISI) päivää kestänyt vatsatauti saapui ilahduttamaan meitä VMP-kunniamaininnan (eli vittu mitä paskaa -kunniamaininnan) saaneen edellisviikon jatkoksi. VMP-kaksiviikkoiseksi paisunut ajanjakso on siis sisältänyt peiton alla eriasteisissa vatsanväänteissä kieriskelyn lisäksi hyvin huonovointiset apteekki- ja kauppareissut, hampaan 1/4 osan kokoisen palan lohkeamisen, tapaamisen ensihoitoyksikön kanssa, keskustelutuokion Eerikinkadun virkamiestalon konstaapelien kanssa ja koko VMP-kaksiviikkoisen alulle laittaneen tapahtuman, eli mun maailman hienoimman käsinmaalatun keltaisen, napein ja timantein koristellun, Liinalta 22-vuotis syntymäpäivälahjaksi saamani polkupyörän varastetuksi huomaamisen. Pyörän katoamisesta Facebookiin laitetun päivityksen myötä sain neljä soittoa fillarin mahdollisesta olinpaikasta, mutta pettymyksekseni sain todeta kaikkien ilmoitusten koskevan jonkun muun epäonnisen todennäköisesti varastettua ja sittemmin moottoritien varteen hylättyä pyörää. Oma yksilöni on kuitenkin uniikki ja sen verran helposti tunnistettavissa, etten ole vielä heittänyt toivoa sen löytymisestä.

Tämä kaksi viikkoa kestänyt VMP-ajanjakso on saanut mut miettimään, että mitä helvettiä me ollaan oikein tehty, kun paskaa tuntuu satavan niskaan ihan ämpärikaupalla. Uskon erittäin vahvasti karman lakiin, mutta tämä paskakasasta toiseen astuminen alkaa tuntua jo kohtuuttomalta. Jokainen meistä sortuu silloin tällöin pieneen vääryyteen, kuten kolmansien osapuolien astetta rankkasanaisempaan arvosteluun tai oma lupa -aatteen ja omankädenoikeuden harjoittamiseen, mutta karman tähän asti (toivon sormet ja varpaat ristissä, ettei luvassa ole lisää) antamat rangaistukset tämänkaltaisista pikkurikkeistä ovat jo suorastaan liioittelua. Sairastelun suhteen on jo näkyvissä valoa tunnelin päässä, eli parantumisen merkkejä on ilmassa. Joten olisikohan maailmankaikkeuden muistuttelu karman olemassaolosta tältä erää tässä? Viesti tuli perille!




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti