Mitä syntyy, kun summamutikassa tökkää sormen Henkka Hyppösen Nautitaan raakana -kirjan sivulla esiintyvään lauseeseen ja tässä aihe kirjoittamiseen?
No näköjään tämän tason settiä.
Hermostuminen ja huutaminen
Salaiseen tyyneyteen
rauhan kipsimaskiin
peitän sieluni epävarmuuden
sillä hermostuminen ja huutaminen
eivät kuulu kuoreeni julkiseen
koska rauhalla ja hiljaisuudella
saan vastustajani seisomaan varpailla
jonka aikana kerään itseni puolivalmiin naamioni takana
Temppeli
Aukeaa ovet asumuksiin jumalten
Sijainnit pyhien palvontamenojen
Kultaus kattoon asti kurkottaa
Kyllähän meillä tähän riittää rahaa
Vaan miksei kukaan muistuta syntistä jumalan kuvaa,
että heikkoa ihmissydäntä ajan suurin pyhättö asuttaa,
sillä sielu yksinäisen vartalon kolkkia kuluttaa,
ennen liittymistä suuren energian virtaan.
Miksi et siis alottaisi itsestäsi, omaa kannettavaa temppeliäsi kultaisi?
Päästä varpaisiin vartaloasi kauneuteen verhoaisi?
Sillä eiväthän sielut murenevilla kivialttareilla pyöri,
kun tarjolla on hymy, kasvot sekä eteenpäin kulkeva mieli.
Järjestys ei ole ajatuksen tulos
Sukat sikin sokin lattialla, rytyssä nurkassa paitakin.
Roskis kyljelleen kaatunut, kulkuväylällä einesruokien kääreetkin,
kenkä yksinäinen oven takana odottaa,
varomatonta astujaa yrittää naruihinsa kompastuttaa.
Jääkaapissa kuukauden vanha maitokin yhtyy homeisten ateriantähteiden riemutanssiin,
ja likaiset lasit ja lautaset tukkii tiskialtaan viemäriinmarssin.
Pitäisi noukkia tuo kuivunut leivänkannikka, vihdoin imurin varteen tarttua
kahvitahrat lattialta mopata ja pyykit koneeseen sulloa.
Ajatus: "Pitäisi siivota" jyskyttää takaraivossa,
mielenvoimalla toivoisin tätä sekasotkua alkaa raivata.
Valitettavasti järjestys ei ole ajatuksen tulos, vaan raajoja oikeasti liikuttaa
ihan itse nostaa laiska ruhos.
Ihanan helppoa olis vaan ajatuksissa roskat ulos kantaa,
mut harmi kyllä fyysistä liike-energiaa järjestys vaatii,
kun pelkällä ajatuksella ei roinat mene kaappiin.
